Kesää ei koskaan tullutkaan... siltä kyllä tuntuu, kun d-vitamiinipurkista aamuisin pillerin nappaan. Toisaalta kun katson ulos, näen uhkean vihreän luonnon, joka kukoistaa kostean kesän jäljiltä. Kasvit nauttivat sadepisaroista lehdillään kun hetkeksi esiin tuleva aurinko loistaa kilpaa niiden kanssa.
Pihasuunnittelijakälyni sanoi, että kasveille riittää 10-15 astetta lämpöä ja kosteus. Valoahan meillä riittää yöttömän yön maassa. Se vaan ei riitä meille ihmisille. Me tarvitsemme aurinkoa ja lämpöä, viltin alla illasukat jalassa terassilla istuminen ei anna meille samaa mielihyvää. Tuivion kanssa olemme silti nauttineet sateen jälkeisistä hiljaista hetkistä hänen varjoisalla takaterassillaan, viinilasista siemaillen. Terapiahetkiä parhaimmillaan ovat ne, ilo se on pienikin ilo ja usein siitä muodostuu se suurin nautinto.
Pihatöihin kelit ovat olleet mitä mainioimmat. Mies onkin raatanut ansiokkaasti aidan tonttien ympärille ja kesäkeittiön pohjaa suunnitellaan. Istutuksiakin tullut joku verran tehtyä. Vaahtera, rautatieomenapuu, riippapajua, perennoja... Niin se mies siellä kotona, rakensi myös huikeat pergolat! Pari vuotta kasvamassa ollut säleikkövilliviini saa vihdoin kaipaamansa tuen.
Tuo aita, siihen inspiroi pieni valkoisen paimenkoira pentu Tuisku... joka on kohta jo puolivuotias miehen alku. Ihana Ilon tuoja tähän kesään ja elämään yleensä.
Kesäkukat kärsivät tästä pilvisyydestä. Mutta toisaalta kukinnat alkavat olla parhaillaan nyt kun kesä taittuu loppupuolelle. Ihanaa, "normikesänä" ne alkaijsivat olla jo ohi. Muutenkin tänä kesänä ehti nauttimaan kasvien kukinnasta kunnolla. Syreenit ja juhannusruusu kehittivät nuppunsa hitaasti ja avasivat kukkaa nautinnollisesti ja pitivät pintansa kauan.
Kiireisen alkukesän jälkeen olen päättänyt nauttia jokaisesta hetkestä, jolloin luonto on hengissä, enkä itse tarvitse toppavaatteita. Saunasta jäähylle monta kertaa illassa, pulahdus järveen tai paljuun kun se on mahdollista, pylly pystyssä kukkapenkkiin niin kauan kuin rikkaruohot kasvaa! Elämä on nyt, mitään ei saa mukaansa! (Hidasta elämää fb)
Ja nyt menen lisäämään pohjalaiseen paljuun puita savolaisella intensiteetillä 😉
Rentouttavaa ja kokemusrikasta kesän jatkoa lukijat!